maanantai 20. elokuuta 2012

Back from Praha!

Ciao!

Jälleen Suomessa, taas kynässä. Eilen illalla palasin Prahasta, freestylefutiksen mm-kisoista. Ja nyt olen aikamoisen haasteen edessä. Miten kertoisin siitä teille rakkaille lukijoille. Sillä esimerkiksi vaikkapa tavallisen jalkapallofanin silmin Prahan mm-kisat olisi voinut olla varmaan aika silmittömän tylsä tapahtuma. "Kaikki tekee vaan samoja temppuja aamusta iltaan" Ja ehkä teknisestihän asia saattoikin olla niin. Mutta jos itse freestylejalkapalloilijan silmin kuvailisin Prahassa viettämääni viikkoa niin sanoisin, että en ole eläessäni kokenut yhtään niin upeaa viikkoa niin fantastisten ihmisten seurassa.
Team Finland @ Helsinki-Vantaa airport 13.8.
   Toistaiseksi on vaikea arvioida freestylejalkapalloilijoiden määrää maailmassa. Prahassa oli paikalla n. 200 osallistujaa, yli 40 eri maasta. Palloilijoita oli jokaisesta maanosasta. No ei tietenkään etelämantereelta, mutta jos siellä olisi freestylejalkapalloa joku olisi varmaan tullut sieltäkin. Läpi koko viikon, tunnelma oli ystävällinen ja lämmin ja rento ja mukava, vaikka kyseessä olikin meille vuoden kohokohta, ja kisajännitys oli korkealla. Kaikki paikalla olleet olivat kuin yhtä suurta perhettä, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Kaikki kunnioittivat toisiaan, ja treenaaminen oli varsin upeaa maailman parhaiden freestylaajien seurassa. Sain uusia ystäviä viikon aikana enemmän kuin osasin uskoakkaan, ja odotan jo innolla että pääsen näkemään heitä uudestaan. 
   Freestyleviikko Prahassa inspiroi minua myös treenaamaan uudet kujeet mielessä. Viime aikoina, minulla ei ole ollut selviä tavoitteita treenaamisessa. Uskon että se on hidastanut kehitystäni jo jonkun aikaa, mutta Prahasta tultuani kullan arvoiset vinkit mielessäni, on aika aloittaa treenaaminen eri mentaliteetilla. Tällä hetkellä kärsin pikkunuhasta, mutta viikon edetessä pääsen treenaamaan jälleen, etenkin viikonloppuna kun suuntaan kotkaan esitykseen ja pistän pallon pyörimään Itäisen Konferenssin Lajipäällikön Ronin kanssa. 
   Prahasta vielä mainittakoon, että ne temput, joita näin omin silmin, olivat aivan käsittämättömiä! Maailman huipputaso tässä lajissa on mennyt todella pitkälle ja tulee menemään. Linkkaan tähän youtube-sivun, mistä pystyy katsomaan yksittäisiä klippejä ja kisapätkiä samalta sivulta.
Tapasin myös kisoissa ollessani Freestyle Football Federation (F3) puheenjohtajan, eli toisinsanoen freestylejalkapallon suurimman pomon. Juttelin hänen kanssaan paljon freestylejalkapallon kehityksestä maailmalla ja Suomessa. Freestylejalkapallo tulee kasvamaan lujaa vauhtia, ja Suomen freestyle-jalkapalloyhdistyksen puheenjohtajana minun tulee tehdä kaikkeni, että myös pikkuinen Suomi pysyy perässä  ;) Tapasin myös lajin legendoja, mestareita, menneitä ja nykyisiä, en viitsi edes luetella kaikkia nimiä, mutta esimerkkinä olkoon "se hullu ranskalainen joka oli myös TV:ssä", eli Séan.
   Kaiken kaikkiaan Prahan MM-kisaviikko, kisoineen, osallostujineen, kavereineen, jatkobileineen, temppuineen, ym ym ym ym ym ym. on ollut upea, ja freestyleaikojeni, ja varmasti myös elämäni yksi  suurimpia tähänastisia kohokohtia. Nyt on kuitenkin pudota (todella, todella korkealta) arkeen. Se sisältää asunnon etsimistä, uuden koulun aloittamista, bisnesten pyöritystä, töiden tekoa, harjoittelua, ja yleistä säätämistä. 
   Näin postaukseni loppuun haluan kiittää Team Finlandin jäseniä, Daniel "Kjelkku" Kjällmannia, Mathias "Matsku6" Palgia, sekä Riku "kozzu16" Kososta, ikimuistosesta matkasta ja suurenmoisesta seikkailusta. Mainittakoon myös, että seuraavassa postauksessa saattaa pyörähtää myös se kuuluisa kilpailu käyntiin ;)

Palataan asiaan!

 

perjantai 10. elokuuta 2012

Praha, here I come!

Arvoisat lukijat ja toverit.

Syvimmät pahoitteluni etten ole kirjoittanut kuten lupasin. Yksinkertaisesti, minulla on ollut vain niin jäätävä kiire töiden, treenaamisen, töiden, ja treenaamisen kanssa.
Kerron nyt erittäin lyhyesti sekä pikaisesti Suomi-touristani, josta piti kirjoittaa jo ajat sitten:

Mentiin Kotkaan, esiinnyttiin siellä muutaman kerran. Meripäivä-paraati oli sikasiisti, n. 20 000 katsojaa Kotkan kaduilla! Yllä kuva siitä. Esiinnyimme myös sangen erikoisessa spotissa, Merikeskus Vellamon kattoestradilla. Paikka oli muuten todella siisti, ainut ongelma oli, että estradi oli yhtä alamäkeä, kirjaimellisesti. Mutta ammattitaitoisena esiintyjäporukkana sopeuduimme siihen ja saimme vedettyä esityksen joka miellytti suuresti yleisöä. Paikalla oli aika paljon porukkaa johtuen luultavasti siitä, että meistä oli mainittu täkäläisessä lehdessä Meripäivä-paraatin tiimoilta. Kotkassa oli todella mukavaa, suurkiitokset Ronille kaiken järjestämisestä!

Meripäivien jälkeen, hyppäsimme Tuben kanssa Viimeiseen Samuraihin ja ajoimme Tampereelle. Siellä vietimme yön hotellissa, ja aamulla heräsimme virkeinä uutta esitystä varten Stadium Sports Campissa. Paikalla oli myös BMX-pyöräilijä Saku Kaarnanen. Vedimme esitykset Pirkka-hallissa, ja ajoimme takaisin kotiin. Ja kotiin päästyäni, aloin tekemään jotain uutta.

Viimeiset pari viikkoa on mennyt töissä ja treenatessa, mutta juuri ennen kun aloitin työt (jotka on muuten siis ihan normaaleja ihmisten töitä, pah) perustin toiminimen. Jos et usko, tsekkaa ytj.fi, ja hae Freestyle Show Promotion. Toiminimen perustaminen helpottaa lähes kaikkea freestyleen liittyvää toimintaa, mutta tietysti kaikkein eniten esityksiä ja muita ns. virallisempia freestyle-tapahtumia. Nyt sitä ollaan siis yrittäjiä! Frestyle Show Promotionista tullaan kuulemaan takuulla vielä paljon.. ;)

Mutta tässä vaiheessa on blogia on taas aika vaihtaa aihetta (pahoittelen epäjärjestelmällistä kirjoittelua ja kiireen tuntua tekstissä, tätä kirjoittaessani minulla on taas vaihteeksi kiire treenaamaan ja töihin), nimittäin Freestyle jalkapallon MM-kisoihin Prahaan. Superball, alkaa ensi maanantaina! Suomesta paikanpäälle lähtee edustamaan 5 iskukykyistä pelaajaa. Itse valmistaudun Superballiin kahdella esityksellä Tuben kanssa, ensiksi esitys lauantaina Hämeenlinnassa, ja toiseksi sunnuntaina Linnanmäellä ( KAIKKI  KYNNELLE KYKENEVÄT PAIKALLE). Tube ei ole lähdössä Prahaan, eli siellä ei tulla näkemään meidän doubleroutinea. Sen sijaan, minun pitäisi kehitellä itselleni parin minuutin mittainen esitys, jossa tulisi näyttää paras osaamiseni. Rehellisesti sanottuna, en ole miettinyt sitä vielä yhtään. Superballissa en voi esiintyä samalla menolla kuten esim. Elomessuilla Hämeenlinnassa. Superballissa jokainen katsoja tietää tasan tarkkaan temput jota teen, ja se joka tavallisen ihmisen silmään saattaa näyttää vakuuttavalta ja vaikealta, voi freestyle-futaajan mielestä olla liian helppo esitettäväksi Freestylejalkapallon MM-kisoissa. 
    Ja jos joku ajattelee, että "hei, jospa tuolta Olympialaisista ei nyt noita mitaleita irtoa niin ehkäpä tuolta friistailkisoista!" Olen pahoillani, mutta ei todellakaan =D En nyt toden totta väitä, että Suomen freestylejäbät olisivat huonoja, vaan sanon sitä, että maailmalla freestylefutiksen taso on aivan käsittämätön. Esimerkiksi naapurimaistamme tulee aivan huikeita tekijöitä: Ruotsista löytyy Euroopan mestari vuodelta, enmuistakkaan mutta muutama vuosi takaperin, sekä freestylejalkapallo-temppujen lowerbody osa-alueen Luoja, Norjasta löytyy tämänhetkinen RBSS maailmanmestari, ja Venäjältä löytyy nyt muuten vaan ihan sairasta porukkaa. Ennakkosuosikkeina kuitenkin todennäköisesti pidetään jälleen puolalaisia, jotka ovat voittaneet jokaisena vuonna järjestetyn Prahan turnauksen.
   Suomen Freestyle-jalkapallo yhdistyksen puheenjohtajana, minusta on hienoa, että Suomesta lähtee tänä vuonna viiden hengen osallistujaporukka. Vaikka kovaa tulosta ei ole odotettavissa, Prahan MM-kisat on kuin viikko Olympialaisissa Usain Boltille. Mahtavia muistoja tarttuu matkaan varmasti. Ja freestyle-jalkapallo, tuo jalo ja hämmästyttävä urheilu, on vielä niin nuori laji, että Prahan kaltaiset kisat tulevat olemaan iso kirjanmerkki Freestyle-futiksen historian kirjaan. 

Itseasiassa voisin videoesimerkein näyttää miten on laji on kehittynyt esim vuodesta 2006 tähän asti.


Jos joku haluaa nähdä lisää materiaalia edellisistä Prahan turnauksista (sitä nimittäin löytyy!), tiputa kommentti!

Huomenna Hämeenlinna, ylihuomenna Linannmäki, MAANANTAINA PRAHA! 
Prahasta päästyäni kirjoittelen lisää, tai ehkä jo jopa viikonloppuna ;) 

Palataan asiaan!




tiistai 24. heinäkuuta 2012

From Paris to Berlin, eiku, From Tampere to Kotka

Morjesta pöytää!

Kirjottaminen on yllättävän vaikeeta kun kone tilttaa siinä vaiheessa kun on 1½ riviä tekstiä valmiina. No nyt homma pelittää taas ja on aika kertoa teille, arvon lukijat, miten siellä Tampereella meni! Ja voisin jopa ennakoida vähän käynnissä olevaa viikkoa, se on nimittäin sangen mielenkiintoinen viikko! Mutta ennen kun kerron mistään yhtään mitään, saanen ilmaista valtaisan kiitokseni kaikille niille jotka ovat tätä blogia lukeneet. Blogia on luettu nyt yli 600 kertaa! Ja se kilpailu, se kuuluisa kilpailu pyrähtää käyntiin kun lukukertoja on yli tuhat ;) 

Palatkaamme asiaan.

Btw taas lagas kone. Eli, viime tiistaina saatiin esitys treenikuntoon. Ja ai että sitä kyllä treenattiin! Keskiviikkona treenasimme esitystä varmaankin yhteensä viisi tuntia. Torstai-aamuna, treenimme alkoivat klo 5.30 Hietaniemessä. Sää oli muuten todella nätti, jäätävä tuuli ja +12 astetta sattuivat vaikeuttamaan meidän jaloa aamutreeniä. Missä ovat trooppiset +20 asteiset yöt? Ja missä on se kesäsää anyways? Sitten viimeiset treenit pidettiin perjantaina Helsingissä Uimastadionin koriskentällä. Jaloista näkee, että on tullut harjoiteltua! Tässä kuva jalkoihini syntyneestä, ns. harjoittelurajasta.

Aika karmaiseva näky, tiedetään. Sitten koitti lauantai. Tube lähti Raumalle, sukulaisensa häihin. Itse lähdin Tampereelle etukäteen, moikkaamaan kavereita ja tuttuja. Kävin morjestamassa mm. DJ Prealia, jonka jotkut saattavat muistaa viime syksyn Talent-ohjelmasta. Tampereella oli hyvä, rauhallinen, tasapainoinen meininki. Pidin suuresti fiiliksestä joka minua ympäröi siellä pyöriessäni.
Tampere, komeine rakennuksineen, kauniine puistoineen, ja mukavine ihmisineen tekee siitä lähes täydellisen kaupungin mennä tekemään esitystä. Ja jälkeen rauhallisen lauantai-illan, jonka vietin viehättävän sukulaistyttöni kanssa, oli mukava herätä sunnuntaihin ja suureen esityspäivään. Pirkka-hallille saapuessani näin jo kaukaa Tuben, ja BMX-pyöräilijä Saku Kaarnasen. Menimme halliin sisään, tutustuimme paikkoihin, ja aloimme ottaa lämpöä. Kello oli vähän yli kymmenen aamulla, tunnelma oli hieman jännittynyt, sillä Stadium Sports Camppia oltiin järjestämässä ekaa kertaa Suomeen. Pistimme temppuiluksi, minä ja Tube palloilla ja Saku pyörällään. Dj soitti lavalla musaa, ja tunnelmasta alkoi kehkeytyä sangen ihanteellinen esitykseen valmistauduttaessa. Hyvissä ajoin ennen esitystä kävimme syömässä, ja silloin paikalle ilmestyi Stadium Sports Campin toimitusjohtaja! Eli aika iso kiho! Hän tuli asiallisesti tervehtimään meitä, ja oli ihan mukavan oloinen kaveri. Hän tuli Ruotsista asti seuraamaan, että kaikki menee hyvin leirillä. Jaloa! 
   Pikku hiljaa alkoi porukkaa saapua leiriä varten. Leirien avajaisseremonia oli suorastaan spektaakkelimainen. Leiriläiset, jotka siis olivat 11-14v. lapsia, ohjattiin oman lajinsa pisteeseen. Heidän vanhempansa ohjattiin saliin odottamaan seremonian alkua. Seremonia alkoi puheella, että millainen Stadium Sports Camp on jne. Niin sanottua Peruskauraa. Sitten alkoi soimaan Eminemin biittiä, seinällä näytettiin videota, ja juontaja meni hämmentämään lavalle. Parin minuutin jälkeen lapset tuliva näyttävästi savun keskeltä vanhempiensa eteen omien lajitovereidensa kanssa. Ja kun leiriläiset olivat päässeet paikoilleen, juontaja sanoi mikkiin: "Antaa shown jatkua!"
   Se tarkoitti meidän esitysvuoroa. Kun astelimme Tuben kanssa lavalle, kaikkialla oli hiljaista, Kun musiikki lähti käyntiin, alkoi pieni supina: "Onks noi ne jotka oli talentis?!" Esitys meni hyvin, ei yhtään pudotusta. Parannettavaa kuitenkin ensi viikon esitystä varten jäi. Joka tapauksessa esityksestä tykättiin. Pienten haastattelujen jälkeen Saku tuli tekemään BMX-esityksensä, joka oli huippuluokkaa. Avajaisseremonian jälkeen lähdimme Sakun ja Tuben kanssa kiertelämään paikkoja ja moikkaamaan leiriläisiä. Sieltä tuli hyvää palautetta esityksistä, ja jotkut futarit uskaltautuivat jopa pyytämään meiltä nimmareita.
   Juttelimme Saku Kaarnasen paljon esityksistä, ja vertailimme BMX-bisnestä freestylefutis-bisnekseen. Saimme huikean paljon arvokkaita vinkkejä, ja inspiroivia neuvoja. Olen huomannut, että oli kyse mistä freestyle-lajista tahansa, kaikkia niitä yhdistää se jokin. On mahdotonta kuvailla mitä se jokin on. Se on kuin japanilainen kirsikkapuu, ja afrikkalainen aavikko, ovat kaukana toisistaan, mutta sama ilma tuulee molemmissa. Edeltävästä lauseesta käy varmaankin hyvin ilmi että on juuri mahdotonta kuvailla sitä mitä yhdistää kaikkia freestyle-lajeja. 
   Sitten koitti kotiinlähdön aika. Kotiin ajaessamme, ehdotin Tubelle josko kävisimme kuvaamassa parit klipit Finlandia-videota varten Hämeen Linnassa. Sehän sopi Tubelle, ja tuota pikaa Viimeinen Samurai, eli meikäläisen Hyundai Sonata, kurvasikin jo Hämeen Linnan pihaan. Saimme yhden tosi hyvän, yhden ihan ookoon, ja yhden hupaisan klipin. Kuvasimme myös ihan pikkuruisen minisketsin. Ja sitä kuvatessa oli kyllä hymy herkässä. Jos en olisi unohtanut kamerani laturia Tampereelle, olisin voinut jakaa nuo hauskat hetket teidänkin kanssa, mutta aikanaan, aikanaan ;) Nyt olemme kotona, mutta uusi, valtaisa seikkailu odottaa! 
Nimittäin Kotkan meripäivät.

Torstai-aamuna on aikainen herätys. Ensiksi ravistelen hereille Suomen freestylejalkapallo-yhdistyksen lipunkantajan, pikkuveljeni Perttu Piirron. Seuraavaksi herättelen Suomen freestylejalkapallo-yhdistyksen varapuheenjohtajan, eli Tuben. Sitten edellämainitut henkilöt istuvat kanssani Viimeiseen Samuraihin, jollla suuntaamme kohti Lahtea, hakemaan lisää Piirtoja kyytiin, kyytiin hyppää nimittäin isäni. Sitten jatkamme matkaa kohti Kotkaa, jossa meitä odottaa lisää Piirtoja! Myös Suomen freestylefutis-yhdistyksen Itäisen konferenssin lajipäällikkö, Roni Lappalainen, ja mestarieditoija sekä huippufreestylaaja, Antti Lähtevänoja ovat siellä odottamassa. Pertun, Ronin, Antin ja Tuben kanssa, osallistumme Kotkan meripäivien meripäiväkulkueeseen, jota seuraa arviolta 30 000 ihmistä! Sen jälkeen esiinnymme Merikeskus Vellammon kattoestradilla. Siitä pyrähtää käyntiin kesän toistaiseksi kovin freestyleviikonloppu! Esityksiä, buskaamista (lue lakki maahan ja temmpuilemaan), silppuamista, jalkoja EI säästellä! Armotonta freestylefutaamista lauantai-iltaan asti, jolloin joudumme Tuben kanssa jättämään Kotkan, ja siirrymme Tampereelle sunnuntan esitystä varten Stadium Sports Campissa.

Tälläistä tällä kertaa! Olen pahoillani ettei minulla ole enemmän asiaan liittyviä kuvia saati videota tarjota tekstini tueksi, mutta jaan tämän kuvan jonka otin Tampereelle saavuttuani.
Ensi viikkoon, silloin kerron miten meni Kotkassa, Tampereella, ja jos jonnekkin muualle siine ohessa löydän tieni, niin kerron sitten siitäkin. 
Muistakaa pitää ääntä blogista, huippukilpailu on jo ovella!







tiistai 17. heinäkuuta 2012

Freestylefutis-esitys esiintyjän silmin

Ciao! 
Sillä välin kun Lontoossa valmistaudutaan Olympialaisiin, urheilijat treenamalla ja valtio latomalla ohjuksia talojen katolle, minä tartuin kynään ja aloin kirjoittaa uutta tekstiä. Eilen illalla uudistin myös blogini ulkoasua. Näpertämiseen meni yli kolme tuntia, toivottavasti työn jälki tyydyttää. Edellistä blogia on luettu yli 400 kertaa! Lämpimästi kiitos kaikille, ja nyt päästäänkin vasta asiaan! Ja muistakaa toki pitää blogista pientä keskustelua päällä, sillä pian pyörähtää se kuuluisa kilpailu käyntiin ;) Mutta nyt asiaan.

   Saatoin joillekkin sanoa siinä vaiheessa kun blogini oli vain ajatus, että se ei tule olemaan treenipäiväkirja. Noh, onneksi en luvannut mitään, sillä tällä hetkellä minulla on käynnissä viikon treeniputki. Itseasiassa, tämähän ei ole treenipäiväkirjaa, vaan yksittäinen blogikirjoitus jonka aiheena on treenit. Eikä siinä vielä kaikki, kerron vielä tulevista esityksistä, ne ovatkin perimmäinen syy minkä takia tällä hetkellä on juuri niin kova höyry päällä. Saatan helpostikkin käydä joskus viikon jokaisena päivänä käydä potkimassa freestylejalkapalloa, mutta se ei ole minulle treeniputki. Treeniputki tarkoittaa yleensä jonkun esityksen (routine) luomista, kehittämistä, tai treenaamista. Nyt kyseessä on täysin uudenlainen esitys, jonka teimme Tuben kanssa tulevia esityksiä varten. Omasta mielestä esitys, jonka saimme tänään valmiiksi, on ehdottomasti paras kaikista esityksistä joita olemme tehneet. Tähän esitykseen haimme enemmän dynaamisuutta, ja vuorovaikutusta kahden freestylaajan kesken.
    Jos et vielä tylsistynyt ja lakannnut lukemasta, vaan sinulla heräsi mielenkiinto esityksiä kohtaan, saanen kertoa muutamia nippelifaktoja freestylefutis-esityksestä. Esityksen tarkoituksena on tarjota katsojalle ainutlaatuista viihdettä, sekä saada jotkut miettimään "miten ihmeessä voi pystyä tuohon, ja vielä ensi yrittämällä?" Freestylefutis-esitys vaatii varmasti yhtä paljon hermoja kuin ammattilaispelaaja tarvitsee pitääkseen pelinsä kurissa. Paitsi että ammattilaisfutaajat voivat vetää pallon huoletta vaikka yläkatsomoon, toisin kuin me freestylaajat. Noh, myönnetään, joskus alkuaikoina saattoi pallo karata kintuista johonkin muualle. Mutta nykyään, kun esityksiä on takana jo jonkun verran, alkaa tatsi olla jo melko varma jännityksestä huolimatta ja virheet pystyy peittämään parilla taidokkaalla liikkeellä. On tärkeää, että esitykseen valitsee temppuja jotka voivat näyttää vaikealta, mutta jotka esiintyjä taitaa hyvällä varmuudella.
     Jotta esitys menee hyvin, se vaatii huolellista suunnittelua sekä treeniä. Noin neljän viiden minuutin esityksen suunnitteluun ja luomiseen, menee (ainakin minulta ja Tubelta) n. viisi kuusi tuntia. Eli siis yli tunti suunnittelua esityksen yhtä minuuttia kohden! Jo pelkän sopivan taustabiisin  valintaan menee lähes tunti. "Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty," sitä sanotaan. Kun puhutaan freestylefutisesityksestä, voisi paremminkin sanoa "hyvin suunniteltu on about 1/4 tai 1/3 tehty." Toisin kun tavallista, chilliä freestylefutista, valmiiksi suunniteltua esitystä täytyy toistaa ja toistaa. Kerran erästä esitystä tehdessämme huomasimme, että pitkän treenin jälkeen esitys oli yli 20 sekunttia lyhyempi kuin alussa, jolloin rupesimme treenaamaan sitä. Se johtui siitä, että treenin myötä kaikki esityksen pikkuelementit sujuivat niin paljon paremmin, että koko esitys meni läpi paremmalla temmolla.
    Kun esitys alkaa olemaan siinä mallilla, että virheitä ei esiinny, on se valmis suurta yleisöä varten. Freestyle-esitystä voisi verrata tanssi,- tai lauluesitykseen; pitää muistaa liikkeet ja sanat hyvin ulkomuistista, ja suorittaa ne rutiinimaisesti. Yleisökin pitää muistaa ottaa huomioon, eli show'ta kehiin! Toivottavasti olet jaksanut lukea vielä tähän asti, sillä nyt paljastan missä sinulla on mahdollisuus nähdä PeGen & Tuben upea uusi freestyle-jalkapallo esitys!!!

PeGen & Tuben keikkakalenteri:

  • Su  22.7 Tampereen messuhalli Stadium Sports camp                                              Tampere
  • To-La  26.-28.7 Kotkan meripäivät (Hot stuff!) ft. Roni & Laehtis                           Kotka
  • Su  29.7. Tampereen messuhalli Stadium Sports camp                                             Tampere
  • La 11.8  Elomessut                                                                                                    Hämeenlinna
  • Su        12.8 LINNANMÄKI Back to school ja koulurauhan julistus(KAIKKI PAIKALLE)Hki
  • Ma       13.8 PeGe Prahaan freestylefutiksen MM-kisoihin
  • Su        26.8 Ehkäisevän päihdetyön yhdistyksen syysjuhla                                     Kotka
  • La        15.9 Hansamania                                                                                           Turku 

Siinähän niitä, muutamat esitykset ovat vielä kypsymässä, mutta varmistuessaan kerron kyllä niistäkin. Jos et kuitenkaan mitenkään pääse paikan päälle katsomaan, ei huolta! Kuvaamme esityksen, ja pistämme youtubeen. Tällä hetkellä esitys on suunnittelun jälkeisessä, eli toistoatoistoa-vaiheessa. Ja kuten keikkakalenterista selviää, esitys saa tulikasteensa Stadium Sports Camp-tapahtuman avajaisissa ensi sunnuntaina! Ja se ei olekkaan ihan mikään pikkusetti, alla olevasta linkistä näet mainoksen kyseisestä tapahtumasta 

                                                    

Ainiin. Tärkeää esitystä tehdessä on muistaa, ettei mene huuruun homman kanssa. Siksi pitää treenien välillä rentoutua, ja tehdä vaikka mukillinen tai pari pirtelöä, kuten tässä kuvassa Tuben kanssa :)


Eiköhän tämä tältä erää! Seuraavassa blogissa ennakoidaan vähän Kotkan meripäiviä, ja pian kerron projektista nimeltä Finlandia. Jos olet lukenut jopa tänne asti, ja jotain jäi mielestäsi uupuumaan, tiputa kommentti! 
Palataan asiaan!


Päivän fakta

Viimeiset täysin kultaiset Olympia-mitalit voitettiin vuonna 1912. 
Suomeen niitä tuli tuona vuonna 9 kpl.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Kuka ihmeen Pege??

Moi! Mitä kuuluu? Kesä 2012 alla, ja kynässä Pekko PeGe Piirto. Tästä se lähtee, täysin uudenlainen juttu minulle ja toivon mukaan myös niille, jotka alkavat tätä blogia lukemaan. Ja miksi tätä sitten kannattaa alkaa lukea? Olenhan nuori herrasmies, ja muutenkin mukava persoona, joka tuntee ihmisiä ympäri maailman, kuuluisista musiikkiartisteista aina veikkausliigan maalitykkeihin asti.

Saanen seuraavaksi esitellä itseäni hieman tarkemmin.

Synnyin pimeänä lokakuisena yönä vuonna 1992. En todellakaan pallo jalassa, niinkuin joku on joskus erheissään tokaissut. Skidinä urheiluni oli lähinnä kavereiden kanssa satunnaisten lajien harrastelua, ja pesäpalloa isoisäni kanssa, joka on muuten on lajin Suomen mestari. Veljeni aloitti jalkapallon alkuvuodesta 2003, ja itsekkin intouduin hommaan myöhemmin samana vuonna. Pelasimme neljä vuotta HJK Malmi sinisissä, ja hauskaa oli, vaikka tulosta ei tullut juuri ikinä. Kesällä 2007 tämä legendaarinen joukkue hajosi, ja siirryin HJK Malmin toiseen ikäluokkaan pelaamaan. Vuoden siellä pelattuani, onnistuin katkomaan pikkuvarpaani Silja linen risteilyllä. Ja mitä siitä seurasi: Pädäm!! Kahden kuukauden pelikielto, keskellä kesää?! Ei hyvä!
   Se oli "urani" kannalta merkittävä tapahtuma. Pelikiellon takia, ajauduin koneelle YouTuben ääreen. Sieltä käytyäni läpi lähes kaiken jalkapalloon liittyvän tarjonnan, iskin silmäni freestylefutikseen. Tiesin, että Suomessa on yksi kova tekijä nimeltään Joltter, ja aloin seurata hänen freestylefutis-videoitaan.
    Pelikiellon päätyttyä elokuun lopussa 2008, aloitin freestylefutiksen. Aloitin myös valmentamaan HJK City -94 poikia, ja jatkoin jalkapalloa. Eli aika paljon futista, ja lukiokin oli juuri alkanut. Huomasin, että ei sellaista kyytiä kauaa jaksanut, ja ensimmäinen josta luovuin oli jalkapallo. Kahdeksan vuoden jalkapallourani päättyi alkukeväänä 2009. Se jätti elämääni ison aukon. Mutta en osannut aavistaa, miten se aukko tulisikaan täyttymään lajilla, joka on vienyt minut radioon, lehteen, jopa televisioon.
   Vuoden 2010 syksyllä lopetin myös valmentamisen. Tätä edeltävänä kesänä olin tehnyt ensimmäiset esiintymiseni, joista minulle jopa maksettiin jotain! Esiinnyin Tuben kanssa, johon olin tutustunut Syksyllä 2009. Esiinnyimme Hesa Cupin finaaleissa, ja KäPan pelien puoliajoilla.
Ja niistä esityksistä kasvoi se PeGe, joka olen nyt. 

Muuta mitä jotkut saattavat haluta minusta tietää? Kirjoitin itseni ylioppilaaksi Etu-Töölön mainekkaasta lukiosta viime vuonna, ja aloitan ensi kuussa opiskelun Leppävaaran Metropoliassa. Olen urheiluhullu, en siis pelkästään futisfanaatikko. Huomasin tämän eräänä päivänä, kun olin katsonut Suomen maajoukkoeen curling-ottelua Olympialaisissa sormet ristissä puolen tunnin ajan. 
Ihailen optisia illuusioita, modernia arkkitehtuuria, ja pidän kovasti The Beatlesista. Jos haluat vielä tietää jotain minusta, tiputa kommentti, vastaan kyllä mielelläni asiallisiin kysmyksiin!

Toivon mukaan tässä vaiheessa olet kiinnostunut sen verran, että haluaisit lukea tätä blogia jatkossakin. Mutta jos et, niin minulla on pieni kilpailu! Pistä huhua blogista kiertämään, ja kun blogilla on sopiva määrä lukijoita, pyöräytän kilpailun käyntiin!

Lukemisiin! ;)

 Ps. Video kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, siksi tässä tämänhetisistä videoistani paras